Asakusa

Hjellurei! Joulu alkaa sitten olemaan ohi. Suklaa ja kinkku virtaa verisuonissa kun uudenvuoden lupauksia taas ahkerasti mietitään. Mikäs dieetti tällä kertaa? Nyt mä alan hei ihan oikeeeeesti käymään siellä kuntosalilla.. Lupaan, lupaan.. :D Meillä oli täällä Japanissa hieman erilaisempi joulu tällä kertaa. Vaikea sitä on sanoin selvittää, mutta varsinaista joulufiilistä täältä on ihan mahdoton hakea. Ainakaan samanlaista mitä kotimaassaan joskus voi ihmislapsi kokea. Kun täällä ei joulua varsinaisesti juhlita, emme mekään Asakusassa sijaitsevan hotellimme huoneeseen ruvenneet joulukuusta änkemään. Olisi siivoojatäti voinut tykätä hieman kyttyrää. Muutenkin kun pidän tavarani aina niin tiptop-järjestyksessä, kyllä sitä työtä riittää. Täällä on hauska (hauska) "hauska" tapa siivoussektorilla hotellissa. Heidän on pakko päästä siivoamaan huone vaikka et sitä välttämättä haluaisi. Läimäset oveen "do not disturb"-kiekon mutta silti oveen kolkutellaan että koskas vois tulla siivoilemaan. Sitten kun ei päästä sisään, puhelin soi. Siinä sitten sovit heidän kanssaan että koska saa tulla. Rauhassa et kuitenkaan saa olla. Se on pääasia..

Jouluaattona me menimme Hannan kanssa Korealaiseen ravintolaan syömään jouluateriaamme. Itse siinä omassa grillissämme vääntelimme pihvinpalasia kypsiksi ja Hannankin taistelu puikkojen kanssa alkaa näyttää jo huomattavasti paremmalta! Aikamme mässäiltyämme päätimme että eeeeeeeeihän tästä vielä nukkumaan olla menossa. Tempaistaan sitten karaokeen! Reilu tunti laulantaa (Hoo lauloi myös ;) ) ja kesken kaiken puhelinkin pirahti kun kotosuomesta kinkun ääreltä soiteltiin. Jouluja! Kiitokset vielä lahjoista mitä tänne saimme!

Asakusassa oli melko hiljaista kun vertaa muihin paikkoihin missä ollaan joululoman aikana vierailtu. Oli hiukka erilainen paikka ja kaikkea hupaisaa taas löytyi. Pulmiakin tuli ratkaistua. Heli-tädille tiedoksi että olen ratkaissut sukututkimuksen. On esittää jopa todistusaineistoa että polveudumme Samurai-miehestä. Onhan yhdennäköisyys aivan ällistyttävä.. Murron suvun viiksekkäät miehet, katse peiliin nyt!



Sori faija, oli vaan ihan pakko.. :) Tuotanoin, melkein tuli ostettua myös kissoillemme (Mies & Topi) uutta juhlakostyymiä. Täällä lähes kaikki kun pukevat eläimilleen, lähinnä koirille, jonkunlaisen rievun päälle kun ulkona kävelevät. Mies ei ehkä ymmärtäisi tätä hauskempaa pukua vaan rupeaisi silmittömästi riehumaan ja sähisemään. Jätimme ostamatta, kuvan kuitenkin otimme.