Pala Amerikkaa

Tänään, neljäntenä päivänä kuluvaa vuotta tapahtui meidän hetkittäinen amerikkalaistuminen. Ikinä kun ei ole jenkkilässä tullut vierailtua, oli pakko puraista palainen muutakin kuin Big Mäkkiä. Disneyworld Tokiossa ei millään hotsittanut meikäpoikaa vaikka Hanna kuinka yritti sinne houkutella. Osakassa sijaitsee kuitenkin yksi kolmesta maailmassa, Universal Studios! No sinne pystyy taipumaan toki!



Patonkipuljun kautta liikenteeseen ja ihmettelemään milläs sitä mentäisiin.. Ahahaa, junilla kikkailua taas kiitettävä aika ja paikalle JR Universal Studios-asemalle. Sieltähän se karnivaalitunnelma sitten alkoikin, Universal-City, kauppakeskuksia ja ja ja jenkkimeininki huippuunsa. Tai no kukas minä olen sanomaan jenkkimeiningeistä mitään kun en ole siellä ikinä käynyt.. Lippuluukuista piljetit ja sisään itse Universal Studios-alueelle. Siellä koin itse heti alkumetreillä melko mukavan yllätyksen. Koko alueella kaduilla soi menevä musiikki, mm. Midtown, Dashboard Confessional ja Hoobastank edustettuina. En tahdo edes lähteä kuvittelemaan mitä Suomi-versio teemaparkista pitäisi sisällään..



Kierreltiin ympäriinsä ja katseltiin kun nousevan auringon väki oli kerrassaan haltioissaan. Sitten jonotettiin. Jonotettiin ja jonotettiin. Esimerkiksi Spiderman-teatteriin jonotusaika oli vaatimattomat 130 minuuttia joten se päätettiin skipata.. Päädyimme oikeastaan aika sattumalta katsastamaan Monsters live rock and roll show'ta. Frankenstein ja sen emäntä, Beetlejuice, Dracula, Wolfman ja kumppanit vetivät esityksen josta meni kuitenkin aika paljon ohi koska se oli japaniksi, nopeasti puhutuksi japaniksi..

Tämän jälkeen meillä oli vielä aikaa mennä jonottamaan ainakin yhteen kohteeseen. Koska Shrekin 4D-teatteri oli jo sulkenut ovensa siltä päivältä, miehinen valinta kyseeseen; T2-3D! Jonotusaika sinne olikin sitten luvattua lyhyempi ja pääsimme hengissä teatteriin sisälle. Teattereiden koko on ällistyttävä, ei mikään säälittävä Heurekan verneteatteri. Ihmisiä mahtuu nimittäin satoja, tuhansia, jopa miljoonia kerrallaan. Tai sitten ei, mutta paljo kuitenkin. Alkuintron jälkeen siirtyminen isoon saliin, 3D-plexit päähän ja show pyörimään. Todella vakuuttavaa, penkitkin kun liikkuu ja siellä joutuu vähän säikähtelemään. Loppurysäyksen aikana viereiseltä penkiltä kuuluikin äänekästä korkealla äänellä esitettyä painokelvotonta tekstiä selvällä suomenkielellä.. :D

Vaikka itse show minut vakuuttikin, täytyy puuttua yhteen tärkeään seikkaan tässä showssa. Ei Arnold Schwartzenegger puhu japania. Ei, ei se vaan jumalauta puhu vaikka se olisi T800, mahtava robotti tulevaisuudessa. Mutta toisaalta, eihän tämä maa tunnu tarvitsevan muita kieliä kuin omansa, talous pysyy (ainakin vielä) kunnossa ja ihmiset ovat ystävällisiä. Teeveestäkin pystytään lähettämään ilmaiseksi 12 kanavallista tavaraa ja mitään tuontitavaraa ei vahingossakaan vilauteta. Kotimaista laatuviihdettä kansalle! Niih. Arska siis kertokoon tällä kertaa olemassaolostaan japaniksi..

Alueelta pois lähtiessämme halailimme viimeiset jäähyväiset Kipparikallen ja sen muijan, Olgan, kanssa. Otettiin yhteiskuvia ja paikalle ilmaantui myös joukko muita ihmisiä ikuistamaan tätä tapahtumaa kameroineen. Jotkut päättivät jopa videoida nämä haikeat jäähyväiset. Mukava pariskunta, täytyy myöntää! :) Matkalla juna-asemalle pysähdyimme vielä Universal Cityyn ja kävimme Popcorn Papassa ostamassa pekonijuustopopkorneja ja suklaapähkinämaissinjyviä. Kyseinen liike on aikamoinen paratiisikeidas mikropoppareiden suurkuluttajille..



Muhtei jesjesjoo, huomenna on kävelyretki taas edessä!