maanantaina, maaliskuuta 26, 2007
Back in Tokio!
Jeppistä, nyt ollaan laskeuduttu takaisin nousevan auringon mantereelle. Matkan varrelta on kertynyt päiväkirjamerkintöjä joita ruvetaan nakuttelemaan koneelle sitä mukaa kun keretään.. Nyt on kuitenkin levättävä raskaan lomailun jälkeen ja otettava kunnon yöunet!
lauantaina, maaliskuuta 03, 2007
28.2.-1.3.2007
28.2.2007
Kävimme aamusta pyörähtämässä poikain yliopiston kampus-alueella. On kyllä hillittömän kokoinen lääni. Vetää kevyesti vertoja omallemme Tokiossa. Alueelta löytyy mm. 6 isoa nurmikenttää ja stadioni pelkästään jalkapallon pelaamiseen. Meillä kun löytyy Jaappanista mutahiekkakenttä jossa saa pelata jos varaa vuoron viikkoa ennakkoon jne..
USM:n kampuksella on pikkuisia gekkoja tien vieressä!
Yliopistolla hääräämisen jälkeen Tescoon suorittamaan suurperheostokset ja taksilla takaisin kämpille. Ei pysty tuolla helteissä kilometritolkulla kävelemään ja raahaamaan mm. 30 litraa vettä.. Kuriositeettina mainittakoon että Malesia ei ole kovin kallis maa, taksilla mennään parilla eurolla suhteellisen helposti.
Muuten päivä menikin vain käkkäillessä, käytiin altaalla pyörähtämässä ja relattiin..
1.3.2007
09:00-10:00 välisenä aikana ruumiistani poistui n. 8 litraa nestettä hikoilemalla. Käytiin Antin kanssa vääntämässä sulkkista taloyhtiön kentällä. Mies kun pelaa kotimaassamme jotain Treen top-sarjoja niin kyllä oli tiedossa että heti aamusta juostaan ja paljon. Näin myös kävi, oikean puolen pakaralihas seuraavina päivinä sellaisessa kiputilassa sen pallojen perään kurottelun jälkeen että ei hyvää päivää. Sattuu joka paikkaan! Kuitenkin peleistä tuli sen verran hyvä fiilis että päätettiin varata pari vuoroa lisää viikonlopulle.
Lähdimme päivällä Georgetowniin, Penangin saaren ytimeen pyörimään. Ostoksia tuli tehtyä taas jonkin verran, tämän päivän jälkeen tältä reissulta on jo saaliina 4 uutta t-paitaa. Edelleenkään niitä ei ole koskaan liikaa..
Hulluja kuteita täällä muutenkin!
Kävimme aamusta pyörähtämässä poikain yliopiston kampus-alueella. On kyllä hillittömän kokoinen lääni. Vetää kevyesti vertoja omallemme Tokiossa. Alueelta löytyy mm. 6 isoa nurmikenttää ja stadioni pelkästään jalkapallon pelaamiseen. Meillä kun löytyy Jaappanista mutahiekkakenttä jossa saa pelata jos varaa vuoron viikkoa ennakkoon jne..
USM:n kampuksella on pikkuisia gekkoja tien vieressä!
Yliopistolla hääräämisen jälkeen Tescoon suorittamaan suurperheostokset ja taksilla takaisin kämpille. Ei pysty tuolla helteissä kilometritolkulla kävelemään ja raahaamaan mm. 30 litraa vettä.. Kuriositeettina mainittakoon että Malesia ei ole kovin kallis maa, taksilla mennään parilla eurolla suhteellisen helposti.
Muuten päivä menikin vain käkkäillessä, käytiin altaalla pyörähtämässä ja relattiin..
1.3.2007
09:00-10:00 välisenä aikana ruumiistani poistui n. 8 litraa nestettä hikoilemalla. Käytiin Antin kanssa vääntämässä sulkkista taloyhtiön kentällä. Mies kun pelaa kotimaassamme jotain Treen top-sarjoja niin kyllä oli tiedossa että heti aamusta juostaan ja paljon. Näin myös kävi, oikean puolen pakaralihas seuraavina päivinä sellaisessa kiputilassa sen pallojen perään kurottelun jälkeen että ei hyvää päivää. Sattuu joka paikkaan! Kuitenkin peleistä tuli sen verran hyvä fiilis että päätettiin varata pari vuoroa lisää viikonlopulle.
Lähdimme päivällä Georgetowniin, Penangin saaren ytimeen pyörimään. Ostoksia tuli tehtyä taas jonkin verran, tämän päivän jälkeen tältä reissulta on jo saaliina 4 uutta t-paitaa. Edelleenkään niitä ei ole koskaan liikaa..
Hulluja kuteita täällä muutenkin!
25.-27.2.2007
25.2.2007
Aamulla herättyämme tiesimme yhden kiinnostavaakin kiinnostavamman asian joka illalla olisi. Muse live @ Kuala Lumpur. Keikka oli ennakkoon loppuunmyyty, joten lippuja emme saaneet varailtua. Päätimme kuitenkin että illalla menisimme kuikuilemaan keikkapaikan ulkopuolelle jos sieltä mustan pörssin liput irtoaisivat.
Menimme sitten päiväksi kiertelemään taas kaupunkia ja tuli tehtyä ostoksiakin. 4 gigan muistikortti tuli hommailtua, sai kuitenkin melkein 3 kertaa halvemmalla kuin Tokiosta. Se on nyt kamerassa kiinni joten kuvia voi aika huoletta räpsiä yhden jos toisenkin..
Illan koittaessa keikkapaikan ulkopuolella kyttäämään lippuja. Huomasimme heti nohevina kauppatieteilijöinä että nyt on kyseessä ostajan markkinat. Pitkitettiin ostoprosessia niin pitkään että yhtäkkiä kuin tyhjästä aukenikin lippupiste mistä sai hommattua varattuja mutta noutamatta jääneitä tikettejä. Lipun hinta ruhtinaalliset 11 euroa. Jokseenkin halpaa sanoisinko? Tältä se näytti:
Keikka oli kyllä toooodella jees, olin aika ihmeissäni kuinka nämä Malesialaiset tunnistivat myös vanhempaa matskua. Etenkin Plug In Baby oli todella kova sana! Kyllä tuo orkesteri on eri kova. Mahtava aloitus tälle reissulle! Höpistiin ennen keikkaa johonkin bändin World Tour DVD:lle tai vastaavalle. Katsotaan jos semmoinen tulee joskus ulos..
26.2.2007
Herätys, aamiainen ja valmiina lähtöön. Genting Highlands kutsui rytmiryhmäämme vierailulle. Täräytimme KL:n bussiasemalle ostamaan lippuja määränpäähämme ja täytyy todeta että järjestelyiltään kenties maailman sekavin (ja hikisin) bussiasema. Hirveät ruuhkat busseilla kun eivät mahdu asemalle, porukka jää katujen varressa kyydistä pois jne. Hyvähyvä..
Kuitenkin, matka Gentingille taittui melko rattoisasti maisemia katsellen. Bussin vääntö ei oikein ylämäissä riittänyt joten matkanteko oli vähän väliä melkoisen hidasta. Tarpeeksi näille ylämaille kiivettyämme bussi jätti meidät "gondoloitten" kyyditettäviksi. Siinä oli pienoista tunnelmaa kun lähdimme näillä hisseillä kapuamaan ylöspäin. Maisemaa, maisemaa..
Gentingillä on btw maailman suurin hotelli. Tämä on varmistamaton tieto mutta melkoisen salettia faktaa kuitenkin. Vaatimattomat 6118 huonetta. Pelkästään respan tiski kertoo että missä kokoluokassa liikutaan..
Paikassa sijaitsee aktiviteettia, viihdettä, lukematon määrä kasinoita ja kiinalaisia eläkeläisiä. Länkkäreitä lisäksemme vain kourallinen. Meillä ei loppupeleissä ollut asiaa oikein mihinkään kasinoiden pöytään, melkoisilla summilla kun siellä väännettiin menemään.. Mentiinkin sitten keilaamaan.. Pörräämistä ympäriinsä ja sankarit nukkumaan.
27.2.2007
Aamulla ylös ja hopihopi kikkailemaan bussien kanssa. Sinänsä meni huonosti että jouduttiin menemään KL:n kautta jälleen kerran mutta nou hätä. Vaihdot menivät aika nappiin ja matkustuspäivä Penangille meni suhteellisen nopeasti. Kokonaisuudessaan 5-6 tuntia. Melkoisen vakuuttava on kyllä Penang bridge joka yhdistää saaren mantereeseen. Kyseessä Aasian pisin silta, vaatimattomat 13,5 kilometriä. Se näkyy kivasti poikain lukaalin parvekkeelta. Olkkarissa kun istuu partsin ikkuna auki merelle voi katsella kun lentokoneet sujahtelevat tuohon lähistöllä olevalle kentälle. Muutenkin on ihan kivat näkymät..
Taloyhtiön uima-allasalue on kyllä ihan lukaali. Ei siellä juurikaan muuta porukkaa ole näkynyt pekonia käristämässä. Lämpötilat on sellaiset että keskipäivän aikoihin kannattaa kalkkilaivan kapteenin ottaa sisällä ihan iisisti..
Aamulla herättyämme tiesimme yhden kiinnostavaakin kiinnostavamman asian joka illalla olisi. Muse live @ Kuala Lumpur. Keikka oli ennakkoon loppuunmyyty, joten lippuja emme saaneet varailtua. Päätimme kuitenkin että illalla menisimme kuikuilemaan keikkapaikan ulkopuolelle jos sieltä mustan pörssin liput irtoaisivat.
Menimme sitten päiväksi kiertelemään taas kaupunkia ja tuli tehtyä ostoksiakin. 4 gigan muistikortti tuli hommailtua, sai kuitenkin melkein 3 kertaa halvemmalla kuin Tokiosta. Se on nyt kamerassa kiinni joten kuvia voi aika huoletta räpsiä yhden jos toisenkin..
Illan koittaessa keikkapaikan ulkopuolella kyttäämään lippuja. Huomasimme heti nohevina kauppatieteilijöinä että nyt on kyseessä ostajan markkinat. Pitkitettiin ostoprosessia niin pitkään että yhtäkkiä kuin tyhjästä aukenikin lippupiste mistä sai hommattua varattuja mutta noutamatta jääneitä tikettejä. Lipun hinta ruhtinaalliset 11 euroa. Jokseenkin halpaa sanoisinko? Tältä se näytti:
Keikka oli kyllä toooodella jees, olin aika ihmeissäni kuinka nämä Malesialaiset tunnistivat myös vanhempaa matskua. Etenkin Plug In Baby oli todella kova sana! Kyllä tuo orkesteri on eri kova. Mahtava aloitus tälle reissulle! Höpistiin ennen keikkaa johonkin bändin World Tour DVD:lle tai vastaavalle. Katsotaan jos semmoinen tulee joskus ulos..
26.2.2007
Herätys, aamiainen ja valmiina lähtöön. Genting Highlands kutsui rytmiryhmäämme vierailulle. Täräytimme KL:n bussiasemalle ostamaan lippuja määränpäähämme ja täytyy todeta että järjestelyiltään kenties maailman sekavin (ja hikisin) bussiasema. Hirveät ruuhkat busseilla kun eivät mahdu asemalle, porukka jää katujen varressa kyydistä pois jne. Hyvähyvä..
Kuitenkin, matka Gentingille taittui melko rattoisasti maisemia katsellen. Bussin vääntö ei oikein ylämäissä riittänyt joten matkanteko oli vähän väliä melkoisen hidasta. Tarpeeksi näille ylämaille kiivettyämme bussi jätti meidät "gondoloitten" kyyditettäviksi. Siinä oli pienoista tunnelmaa kun lähdimme näillä hisseillä kapuamaan ylöspäin. Maisemaa, maisemaa..
Gentingillä on btw maailman suurin hotelli. Tämä on varmistamaton tieto mutta melkoisen salettia faktaa kuitenkin. Vaatimattomat 6118 huonetta. Pelkästään respan tiski kertoo että missä kokoluokassa liikutaan..
Paikassa sijaitsee aktiviteettia, viihdettä, lukematon määrä kasinoita ja kiinalaisia eläkeläisiä. Länkkäreitä lisäksemme vain kourallinen. Meillä ei loppupeleissä ollut asiaa oikein mihinkään kasinoiden pöytään, melkoisilla summilla kun siellä väännettiin menemään.. Mentiinkin sitten keilaamaan.. Pörräämistä ympäriinsä ja sankarit nukkumaan.
27.2.2007
Aamulla ylös ja hopihopi kikkailemaan bussien kanssa. Sinänsä meni huonosti että jouduttiin menemään KL:n kautta jälleen kerran mutta nou hätä. Vaihdot menivät aika nappiin ja matkustuspäivä Penangille meni suhteellisen nopeasti. Kokonaisuudessaan 5-6 tuntia. Melkoisen vakuuttava on kyllä Penang bridge joka yhdistää saaren mantereeseen. Kyseessä Aasian pisin silta, vaatimattomat 13,5 kilometriä. Se näkyy kivasti poikain lukaalin parvekkeelta. Olkkarissa kun istuu partsin ikkuna auki merelle voi katsella kun lentokoneet sujahtelevat tuohon lähistöllä olevalle kentälle. Muutenkin on ihan kivat näkymät..
Taloyhtiön uima-allasalue on kyllä ihan lukaali. Ei siellä juurikaan muuta porukkaa ole näkynyt pekonia käristämässä. Lämpötilat on sellaiset että keskipäivän aikoihin kannattaa kalkkilaivan kapteenin ottaa sisällä ihan iisisti..
24.2.2007
Jessis!
Täällä sitä Malesiassa ollaan ja hikoillaan, eli ei minkään sortin valittamista. Ehkä on kuitenkin hieman liian lämmin.. Tästä lähdetään päivittämään mitä kunakin päivänä on tapahtunut. Kuvia tulen laittamaan enemmän kun pääsen takaisin Tokioon joten niiden kanssa kärsivällisyyttä.. Mennään!
24.2.2007
Koko edellinen yö on valvottu ja pakkaaminen/säätö on ollut käynnissä. Edellisenä iltana kun oli japanin kurssimme kemut joista jo kuitenkin hyvissä ajoin poistuin takavasemmalle kämpille. Aamulla lähdin kuitenkin jo kuuden aikoihin liikenteeseen niin ei sitä turhaa nukuta. Sama homma kuin Thaimaa/Kambodza-reissulle lähtiessä. Hyvin toimii! Pyörällä lähimmälle juna-asemalle kun ei bussit kulje niin aikaisin, pyörä Starbucksin eteen ja e-maili Mattille missä kulkuväline sijaitsee. Hän lupasi hakea sen sieltä pois jossain vaiheessa ja viedä takaisin kampukselle. Toivottavasti on muistanut.. Narita expressillä Shinjukusta Naritalle, passintarkastuksesta etiäppäin ja koneen odottelua. Hommasin pojille hieman tuliaisia kentältä japanin tyyliin..
Reilut seitsemän tuntia pelkkää nukkumista, syömistä ja PSP:n pelaamista kunnes saavuin Kuala Lumpurin kentälle. Sitten se taas alkoi, ensimmäisenä tultiin tarjoamaan kyytiä suoraan hotellille ja hinta oli aika mojova. Onneksi olin ottanut selville hiukka millä hinnoilla ja kulkupeleillä pitäisi päästä halvimmalla keskustaan, joten junalla kentältä suoraan tasan 6 kertaa halvemmalla mentiin.. Kun pääsin keskusta-alueelle, otin taksin parilla eurolla ja päräytin hotellille missä meidän piti tehdä treffit poikain kanssa. Antti ja Juhana (opiskelutovereita Tampereelta) saapuivat Kualaan aikaisemmin päivällä jo Indonesian puolelta. Hotellin aulaan saavuttuani koitin siitä soittaa jätkille huoneeseen johon olivat jo aikaisemmin päivällä kirjoittautuneet. Kun eivät vastanneet, alkoi selitys ja yhtäkkiä olinkin jo huoneen avain kädessä matkaamassa yläkerroksiin. Luottoa löytyy, luottoa löytyy.. Levitin kamat ja jäin odottelemaan että koskas ne sieltä takaisin saapuvatkaan. Ilme oli miehillä melkoinen kun tulivat vartin päästä nettikahvilasta takaisin ja olinkin huoneessa jo sisällä.. Aikamoista.
Loppuilta meillä menikin sitten kaupungilla pörrätessä ja kuulumisia vaihdellessa, melkoisen paljon kun on joka puolella sattunut ja tapahtunut viimeisten kuukausien aikana. Väsymys painoi kuitenkin hyvin nopeasti ja aikaero (1 tunti) otti hillittömän koville kokeneen matkaajan sisäisessä kellossa ja unta kuulaan oli harjoituksen nimi..
Täällä sitä Malesiassa ollaan ja hikoillaan, eli ei minkään sortin valittamista. Ehkä on kuitenkin hieman liian lämmin.. Tästä lähdetään päivittämään mitä kunakin päivänä on tapahtunut. Kuvia tulen laittamaan enemmän kun pääsen takaisin Tokioon joten niiden kanssa kärsivällisyyttä.. Mennään!
24.2.2007
Koko edellinen yö on valvottu ja pakkaaminen/säätö on ollut käynnissä. Edellisenä iltana kun oli japanin kurssimme kemut joista jo kuitenkin hyvissä ajoin poistuin takavasemmalle kämpille. Aamulla lähdin kuitenkin jo kuuden aikoihin liikenteeseen niin ei sitä turhaa nukuta. Sama homma kuin Thaimaa/Kambodza-reissulle lähtiessä. Hyvin toimii! Pyörällä lähimmälle juna-asemalle kun ei bussit kulje niin aikaisin, pyörä Starbucksin eteen ja e-maili Mattille missä kulkuväline sijaitsee. Hän lupasi hakea sen sieltä pois jossain vaiheessa ja viedä takaisin kampukselle. Toivottavasti on muistanut.. Narita expressillä Shinjukusta Naritalle, passintarkastuksesta etiäppäin ja koneen odottelua. Hommasin pojille hieman tuliaisia kentältä japanin tyyliin..
Reilut seitsemän tuntia pelkkää nukkumista, syömistä ja PSP:n pelaamista kunnes saavuin Kuala Lumpurin kentälle. Sitten se taas alkoi, ensimmäisenä tultiin tarjoamaan kyytiä suoraan hotellille ja hinta oli aika mojova. Onneksi olin ottanut selville hiukka millä hinnoilla ja kulkupeleillä pitäisi päästä halvimmalla keskustaan, joten junalla kentältä suoraan tasan 6 kertaa halvemmalla mentiin.. Kun pääsin keskusta-alueelle, otin taksin parilla eurolla ja päräytin hotellille missä meidän piti tehdä treffit poikain kanssa. Antti ja Juhana (opiskelutovereita Tampereelta) saapuivat Kualaan aikaisemmin päivällä jo Indonesian puolelta. Hotellin aulaan saavuttuani koitin siitä soittaa jätkille huoneeseen johon olivat jo aikaisemmin päivällä kirjoittautuneet. Kun eivät vastanneet, alkoi selitys ja yhtäkkiä olinkin jo huoneen avain kädessä matkaamassa yläkerroksiin. Luottoa löytyy, luottoa löytyy.. Levitin kamat ja jäin odottelemaan että koskas ne sieltä takaisin saapuvatkaan. Ilme oli miehillä melkoinen kun tulivat vartin päästä nettikahvilasta takaisin ja olinkin huoneessa jo sisällä.. Aikamoista.
Loppuilta meillä menikin sitten kaupungilla pörrätessä ja kuulumisia vaihdellessa, melkoisen paljon kun on joka puolella sattunut ja tapahtunut viimeisten kuukausien aikana. Väsymys painoi kuitenkin hyvin nopeasti ja aikaero (1 tunti) otti hillittömän koville kokeneen matkaajan sisäisessä kellossa ja unta kuulaan oli harjoituksen nimi..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)